Oma koti kullan kallis!

Kun muutimme kotiimme, oli yläkertamme kylmä ja tyhjillään. Vieläkin kaikki on pahasti kesken ja osittain rempallaan. Aina ne listat jää laittamatta ;P Mieli on myös matkan varrella muuttunut. Se maali, tavara tai taulu mikä alussa tuntui aivan ihanalta ei enää olekaan niin kaunis.

Minulla lojui makuuhuoneen kaapin ja seinänvälissä kymmenisen vuotta taulu, jossa oli kultaiset kehykset ja joku turkoosi eukon kuvatus. Taulu ei koskaan päässyt seinälle sellaisenaan, mutta nyt tuunattuna kylläkin. Eukon kuvatus pois, lasi veke, kehyksiin uutta maalia pintaan.
Epätarkoista kuvista ja jatkuvasta keskeneräisestä remontista huolimatta, oma koti on kullan kallis. Vanhat mustat, kynttilä lampetit saivat myös valkoista maalia pintaansa ja jopas muuttui ilme :)
Valkoiselle lakanakankaalle piirsin lyijykynällä tekstin ja sen kirjoin etupistoin. Kuva on silityskuva, somisteena pitsejä, nappeja, vanusydämiä ja pyykkipoikia.
Yläkerran aula/käytävä ,tai miksi sitä oikein kutsuisi, on osin paneloitu, osin tapetoitu. Tapetteina on valkoista ja tummaa violettia :)
Violetin tapetin on valinnut mieheni, on se niin ihana..niin ja tapetti myöskin :D :D :D Liinavaatekaapin päällä kököttää kaikenlaista tavaraa, myös tosi vanha nukke, joka on kulkenut äitini suvussa.

Ja kuten kuva kertoo, puuttuu täältäkin listat, mutta kun ensin pitää tehdä se siivouskomero :D Katossa pilkottava ura kuuluu kattoluukkuun, josta pääsee ullakolle. Ullakolta olen löytänyt maitotonkkia, koreja, taikinatiinun, vanhoja lehtiä ja kirjoja, mutta sitä äitini unessa näkemää aarrelipasta ei ole tullut vielä vastaan ;D