Piipahduksia pastillisiin päiväunelmiin. Ruusukuppilandiaan, jossa maailmaa katsellaan hetkittäin ruusunpunaisten silmälasien läpi.
tiistai 3. syyskuuta 2013
Kun valaistun
Onhan tässä elämä viimeaikoina myllertänyt..myönnettäköön. Kaksi eroa ja kaksi läheisen kuolemaa takana. Uusi rakkaus, ei vielä yhteistä kotia, mutta sormessa kimmeltää kihlasormus merkkinä siitä, että rakkautta ensi silmäyksellä ihan oikeasti on olemassa. Ihan mahtavaa!!!
Aikamoinen neljänkympin kriisi on tässä siis myllertänyt :D hih, oikea valaistumisen hetki siis.
Minua on aina viehättäneet Budha patsaat. Ja kun Hemteksin alekorista löysin tällaisen, mukaanhan se mukisematta lähti. Kynttilänjalkoja on kerääntynyt sieltä sun täältä, lähinnä sieltä...siis kirppareilta, mutta Budhan takana olevan löysin Tiimarista.
Ja jotta kotikin sopisi paremmin tähän "valaistuneeseen" olotilaani, ovat kynttilänjalat, kuin Budhakin saaneet pintaansa uutta väriä. Olemme siis entistä ehompia täällä kaikki :D
maanantai 26. elokuuta 2013
Muutamia Hyvinkään asuntomessu otoksia
Hyvinkään asuntomessuilla sää suosi ja seura oli mitä parhainta. Tässä muutamia kauniita, hauskoja, upeita tai muuten vaan mieleen jääneitä otoksia :)
Jos keittiö ja pöytäryhmä voivat olla yhtäaikaa, herkät, kauniit ja värikkäät..niin tässä on kyllä onnistuttu täydellisesti. Se millaista noilla tuoleilla olisi istua, jäi valitettavasti arvoitukseksi.
Jokainen nainen olisi varmaan onnellinen tällaisesta veskistä, ainakin allekirjoittanut. Vaikka käsinpesuallas on aikas pieni.
Tahtoo... :)
Todella kiva idea!!
Voin vain kuvitella, miten äitini olisi tämän lampunvarjostimen nähdessään riemastunut. Ja ihan varmasti jotakuta nurkkaa olisi pian somistanut valaisin, jossa olisi ollut tällainen vastaava hänen omin käsin näpertämä varjostin :)
Tällaisia hauskoja, tarra seinäsomisteita, näkyi paljon.
Ja tottakai, kärpässieni fani bongasi myös sellaiset asuntomessuiltakin ;) tässä tällaiset lasiset ihanuudet. Kyllä onkin hulvattomat.
Ja aikas hulvaton mattokin :D voin vain kuvitella millaista noista askelista on kaivella pikkulegoja...mutta hauskan erilainen todellakin!
Jos keittiö ja pöytäryhmä voivat olla yhtäaikaa, herkät, kauniit ja värikkäät..niin tässä on kyllä onnistuttu täydellisesti. Se millaista noilla tuoleilla olisi istua, jäi valitettavasti arvoitukseksi.
Jokainen nainen olisi varmaan onnellinen tällaisesta veskistä, ainakin allekirjoittanut. Vaikka käsinpesuallas on aikas pieni.
Tahtoo... :)
Todella kiva idea!!
Voin vain kuvitella, miten äitini olisi tämän lampunvarjostimen nähdessään riemastunut. Ja ihan varmasti jotakuta nurkkaa olisi pian somistanut valaisin, jossa olisi ollut tällainen vastaava hänen omin käsin näpertämä varjostin :)
Tällaisia hauskoja, tarra seinäsomisteita, näkyi paljon.
Ja tottakai, kärpässieni fani bongasi myös sellaiset asuntomessuiltakin ;) tässä tällaiset lasiset ihanuudet. Kyllä onkin hulvattomat.
Ja aikas hulvaton mattokin :D voin vain kuvitella millaista noista askelista on kaivella pikkulegoja...mutta hauskan erilainen todellakin!
keskiviikko 14. elokuuta 2013
Köökin ruokailuryhmä
Keväällä olin elämäntilanteessa, jossa lattialla ruokailu ei enää jaksanut napata..vaikka lapsista retkielämä olikin kuulemma hauskaa ja jännittävää. :)Onneksi tätä vaihetta ei kestänyt kauaa!
Pieni keittiö rajoittaa kummasti, joten mittanauha tuli tuolloin kauppoja kierrellessä hyvinkin tutuksi. Jokainen sentti kun täytyi tietää, että mahtuu kulkemaan ja tiskikone sekä kaappien ovet sopivat aukenemaan...ja tietysti haaveissa oli, että nyt jotain oman maun mukaista ja naisellista :)
Maskusta sitten löytyi tämä ihanuus ja hyvin on toiminut...tuolit olen pariinkin kertaan käsitellyt suojasuihkeella, kestävät näin viikareiden ja ennenkaikkea oman sottaamisen :D :D
maanantai 22. heinäkuuta 2013
Kauniita unia :)
Hurjan kauan..ihan liian pitkä aika... on siitä kun viimeksi olen blogiani päivittänyt. Niin paljon huonoa, mutta myös hyvää on tapahtunut, että blogistanian elämä on auttamatta jäänyt jalkoihin. Enkä minäkään osaa sanoa, onko tätä blogia järkeä jatkaa...vaikka mistäpä kateelliset sukulaiset yms. tietäisivät mitä mulle kuuluu, hih!
Pidemmittä puheitta tässäpä kuvia makuuhuoneesta. Ja jos reissaaminen ja ystävien luona vierailu onkin ihanaa, on aina yhtä mahtavaa tulla kotiin, nukkua omassa sängyssä, oman kullan kainalossa :))))
maanantai 24. joulukuuta 2012
Ei pöllömpää joulua :)
Se on joulu ju..huu, näin pöllö perhe hu...huu!
Meidän pipari "talomme"...siis pönttömme, on tänä vuonna aikas pöllö! :D
Yökaudet täällä huhuilemme...toki nyt on syynä tämä joulun aika ja muu tonttuilu...muulloin on syynä ihan muut pöllöilyt.
Joulu on taikaa, ihanaa aikaa.
Yhdessä, yksin tai sylityksin.
Lapsien silmät loistavat,
joulun ihmettä, suurinta toistavat.
Lahjoista suurin pakkaus,
on sydämeen kääritty rakkaus.
-----Piipa----
Kaunista ja tunnelmallista joulua kaikille!
tiistai 11. joulukuuta 2012
Joulun taikaa
Uuden edessä ihmisellä on tarve pitää tutuista asioista kiinni. On perinteitä, muistoja, sekä totuttuja tapoja ja tuttuja tavaroita.
Tällaisia ovat tietysti itselle tutut tavarat...joista jääräpäisesti pidetään kiinni, vaikkeivat ne sopisi mihinkään, vaikkei niistä toinen tykkäisi pätkääkään, eikä välttämättä itsekkään...mutta kun siihen on nyt niin hurjasti käytetty visioita..niin täytyyhän sen nyt olla näin?! Ja kun eihän sitä koskaan tiedä, jos sitä nyt vaikka joskus tarvitseisi, tuunaisi, maalaisi..tai jotain.
Ja tokihan ne täytyy sijoittaa kuten ennenkin...koska ne ovat aina olleet niin.
Hmmm... aivan kuin olisin nähnyt tällaisen vastaavan kuvan ennenkin, tuumin mielessäni :D
Tuttuus luo turvaa, tai sitten minulla on vain perin juurin jämähtänyt sisustusmaku, enkä keksi, jaksa, enkä osaa muuta kuin toistaa itseäni ;D
Tänä jouluna on kuitenkin niin paljon asioita, jotka ovat toisin kuin ennen. Rakas äitini on poissa, koti on uusi, parisuhde on uusi ja jouluakin pitäisi osata viettää hiukan täällä, tuolla ja siellä. Ja ne totutut jouluperinteet...nekin täytyy laittaa uusiksi...otetaan hiukan tuolta ja hyppysellinen täältä...sekoitetaan ja katsotaan millainen joulusoppa siitä syntyykään.
Ja kaiken "joulusopan" ;) keskellä minua ei pelota yhtään, sillä ympärilläni on paljon tuttua ja turvallista ja uutta ja ihanaa.
Ai niin..ja jos nyt kiinnostaa tietää mitä uusi parisuhde on tuonut tullessaan, noin niinkuin sisustuksellisesti... niin ihmetellä täytyy kuinka paljon miehellä pitää olla kaiuttimia, että piisais??? Ei siinä mitään, että olisivat käytössä ja toimisivat, mutta... kun telkun molemmin puolin töröttää kolme kaijutinta, joista vain yhdet on kytketty...niin naisena hämmästelen kyllä. Hämmästeltävää siis riittää :D :D eikä se taida tähän loppua.
Mutta kuten Tove Jansson on sanonut... kuta pienempi on itse, sitä isompi joulu! (vai miten se meni)
Joten säilytetään ilo lapsen tavoin hämmästellä uusia asioita ja pitää kiinni joistakin tutuistakin asioista ja tehdä niistä itselle sopivin sekoitus.
Tällaisia ovat tietysti itselle tutut tavarat...joista jääräpäisesti pidetään kiinni, vaikkeivat ne sopisi mihinkään, vaikkei niistä toinen tykkäisi pätkääkään, eikä välttämättä itsekkään...mutta kun siihen on nyt niin hurjasti käytetty visioita..niin täytyyhän sen nyt olla näin?! Ja kun eihän sitä koskaan tiedä, jos sitä nyt vaikka joskus tarvitseisi, tuunaisi, maalaisi..tai jotain.
Ja tokihan ne täytyy sijoittaa kuten ennenkin...koska ne ovat aina olleet niin.
Hmmm... aivan kuin olisin nähnyt tällaisen vastaavan kuvan ennenkin, tuumin mielessäni :D
Tuttuus luo turvaa, tai sitten minulla on vain perin juurin jämähtänyt sisustusmaku, enkä keksi, jaksa, enkä osaa muuta kuin toistaa itseäni ;D
Tänä jouluna on kuitenkin niin paljon asioita, jotka ovat toisin kuin ennen. Rakas äitini on poissa, koti on uusi, parisuhde on uusi ja jouluakin pitäisi osata viettää hiukan täällä, tuolla ja siellä. Ja ne totutut jouluperinteet...nekin täytyy laittaa uusiksi...otetaan hiukan tuolta ja hyppysellinen täältä...sekoitetaan ja katsotaan millainen joulusoppa siitä syntyykään.
Ja kaiken "joulusopan" ;) keskellä minua ei pelota yhtään, sillä ympärilläni on paljon tuttua ja turvallista ja uutta ja ihanaa.
Ai niin..ja jos nyt kiinnostaa tietää mitä uusi parisuhde on tuonut tullessaan, noin niinkuin sisustuksellisesti... niin ihmetellä täytyy kuinka paljon miehellä pitää olla kaiuttimia, että piisais??? Ei siinä mitään, että olisivat käytössä ja toimisivat, mutta... kun telkun molemmin puolin töröttää kolme kaijutinta, joista vain yhdet on kytketty...niin naisena hämmästelen kyllä. Hämmästeltävää siis riittää :D :D eikä se taida tähän loppua.
Mutta kuten Tove Jansson on sanonut... kuta pienempi on itse, sitä isompi joulu! (vai miten se meni)
Joten säilytetään ilo lapsen tavoin hämmästellä uusia asioita ja pitää kiinni joistakin tutuistakin asioista ja tehdä niistä itselle sopivin sekoitus.
sunnuntai 2. joulukuuta 2012
Ensimmäinen Adventti
Hmmm... Pitäisikö muuttaa tämä blogi joulublogiksi?? ;D Vuosi on nimittäin hurahtanut nopsaan...tässä sitä taasen ollaan ja viime postaukset ovat tapahtuneet enimmäkseen viime joulun aikaan. :D :D
Joulu on vuoden parasta aikaa, nyt kun luntakin vihdoin tuli, on kaikki täydellistä!
Vanhat verhot eivät sitten tietenkään soveltuneet näihin ikkunoihin...ihan liian lyhkäsiä. Nämä verhot löytyivät Minimanista. Tuuletusikkuna on hankala ja miksei ikkuna voi olla edes keskellä, vaan aivan toispuoleisesti?? Haastetta siis piisaa, mutta minä nyt satun kuulumaan niihin ihmisiin, joiden on vain pakko vaihtaa verhot jouluksi...joten yrittänyttä ei laiteta..tällainen asetelma nyt.
Ihanaa ja lämmintä joulunaikaa kaikille blogissani piipahtaneille!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)