Harmoniaa

Kauniista tavaroista tulee hyvälle tuulelle. Aina sen ei tarvitse olla maalaus tai muu taide esine...kaunis voi olla jokin arkinenkin asia. Toki kauneus on katsojan silmissä. Minusta nämä beiget astiat ovat niin kauniista ja eriparisuudessaan täydellisessä harmoniassa :)



Kirpputorit, nuo penkoilugeenin omaavan ihmisten unelmien aarreaitat. Sieltä nämä ihanuudet. Mummulla oli näitä samaisia astioita sinisinä, mukava yhteensattuma sekin.



Greengaten pilkut...suloisia kuten aina.



Näistä jämäköistä lautasista tykkään kovasti, käytännölliset ja kestävät ja tuo pinta herkkine kukkineen on hurmaava.

Astioita..niitäpä riittää :D varsinkin kun perheessä asuu toinen jonka maku on erilainen... näitä kaikkia elementtejä yhdistellessä syntyy mielenkiintoisia kattauksia :)

Hurmaantunut pilkkuihin

Näitä ihanuuksia voisi vain katsella ja huokailla...niin suloisia :)



Nämä söpöstykset löytyivät ideaparkin Mini Manista ja olin hurmaantunut...astioitahan mulla on jo ihan liikaa...siis ainakin siinä suhteessa, että tilaa niille on ihan liian vähän, mutta ainahan tilaa löytyy muutamalle pilkulliselle ihanuudelle.



Eräänlainen pilkku kuume siis tämäkin, onkohan tähän tautiin parannusta...ja haluaako potilas edes parantua? ;) Ja lieneekö tämä tarttuvaa...jos tartunta iski, kerrottakoon, että samaisia astioita oli myös beigeinä. Hurjan suloisia nekin! :)

Uusia alkuja

Hei kaikille hurjan, hurjan pitkästä aikaa.
Minulle tämä vuosi on tuonut paljon uutta. Paljon on tapahtunut..kaikkea mullistavaa, surullista, menetyksiä, luopumista, tuskaa, kyyneleitä, mutta myös iloa ja onnea, sekä rakkautta.

Pitkällinen avioliittomme päätyi eroon. Olen surullinen lasteni puolesta, mutta onnellinen olen että lasten isän kanssa olemme edelleen hyviä ystäviä ja kasvatamme lapsiamme samalla rakkaudella kuin ennenkin.
On ollut sydäntäsärkevää luopua minulle niin rakkaasta kodista, jota olen rakkaudella sisustanut ja laittanut. Koti, joka on ollut niin rakas ja johon liittyy paljon rakkaita muistoja. Onnellinen olen, että kodista ei tarvinnut luopua kokonaan, vaan lapsilla säilyi tuttu koti...turvasatama monien muutoksien keskellä.

Surullinen olen, että lasten elämästä on tullut elämää kahdessa kodissa..eräänlaista matkalaukku elämää, vaikka välimatka onkin melko olematon. Surullinen olen, että lapsiltani vaaditaan sopeutumista uusiin tilanteisiin... ja vaikka uskon heidän selviytyvän, vaatia en voi...voin vain rakastaa paljon ja yrittää pehmentää särmiä.

Suurien menetyksien keskellä, riipaisevin on äitini menetys. Kaipaus on niin valtava, eikä helpota yhtään näin äitienpäivän lähestyessä. Ikävä aaltoilee...välillä se iskee lujaa, välillä se on ikävää jomotusta. Kyynelien läpi tiedän, että nyt äidillä on hyvä..mutta omaa ikävää ja kaipausta se ei vähennä hiukkaakaan.

Tämä kuva on otettu uuden kerrostalo kotimme ikkunasta...järvi ja koskinäkymät...kurkia, joutsenia...koivuissa hiirenkorvia. Olen uuden edessä, matkassa muistoja, tuttuja tavaroita, rakkaat lapset ja uusi rakas ihminen.

Blogini jatkuu...samassa paikassa, mutta uusin askelin. Tästä kodista on nyt turha mitään kuvia laittaa...on ihan yhtä hullunmyllyä ja tavarapaljoutta. Mutta uskoen, että vielä pääsen kulkemaan eteisessäkin hyppäämättä laatikko paljouden yli :)

Lämpöisin kevät terveisin Piipa

Valmis tilkkutäkki

Valmistuihan se tilkkutäkki ja ihan jouluksi :)...siis joulukuuhan vielä on, heh!
Siitä tulikin olkkarin pirtsakka väriläikkä!


Tykkään tykkään ja olen iloinen, että uskalsin ryhtyä tilkkuilu puuhaan ja sain sen vielä valmiiksikkin!


Tilkkuja on kiva katsella, et toi on se vanha hame ja toi sieltä ja toi täältä. Paljon ihania Tilda kankaitakin. Tilkkupeiton tikkasin ihan ompelukoneella...ensin keskustilkut, lopuksi käänsin reunat ja ompelin ne... nopsasti tuli valmista.



Tästä rohkaistuneena voisi tehdä myös muita erivärisiä tilkkupeittoja...mutta hmm ehkei ihan vielä :D ja onhan noita muitakin keskeneräisiä projekteja.

Smurffimaista joulua! :)

Tämän joulun piparitalo näyttää tällaiselta :)



Aikas haasteellinen tekele oli..ja paljon olisi parantamisen varaa, mutta syötyä tulee kuitenkin ja sehän on pääasia.



Kärpässieni teemaa jatkuu...
Huonekalujen tuunaus on aiheuttanut sen, että puisia vetimiä on aikamoinen läjä...aikani niitä pyöriteltyäni, että mitä näistä tekisin...syntyi sitten tällainen tekele.


Listan pätkä, maalia ja muutama puinen nuppi ja siitä tuli kärpässieni naulakko :)


Oikein tunnelmallista ja hauskaa joulua kaikille!!

Joulu lahjuksia :)

Lapsena joulu tuntui kuluvan aina niin hiiiitaaasstiiii... ja silloin oli hauskaa, kun oli ensin pieni etappi saavutettavana, ennen jouluaattoa.

Lahjojen odottamisen jaksoi, kun sai ottaa aina pienen varaslähdön jouluun ja avata paketteja jo paljon ennen aattoa.

Ja näin siksi, kun syntymäpäiväni ovat joulukuussa.

Olen siis jouluihminen monellakin tapaa :) ja edelleenkin vietän syntymäpäiviäni. Edelleenkin tuo tunne, että saankin avata lahjoja jo ennen aattoa ja ottaa pienen varaslähdön tuntuu niin hyvältä.

Näin vanhempana se vaan tarkoittaa...että iik sitä tätä ja tuota on vielä tekemättä, laittamatta ja ostamatta ja leipomatta. Aika ei todellakaan tunnu kuluvan hitaasti, vaan lähinnä...että taasko tässä vanhenemistani juhlin :D :D vastahan mä viime vuonna vanhenin :D :D ja hui miten lähellä se jouluaatto onkaan.
Lapsena usein sain synttärilahjaksi, joulukoristeita tai jotain jouluun liittyvää. Yhäkin minulla on tallessa sellasia rakkaita joulukoristeita, joita olen lapsena lahjaksi saanut. Ja edelleenkin on ihanaa, kun syntymäpäivälahjaksi saadun koristeen saa laittaa heti esille joulua juhlistamaan :) eikä sen ihanuutta vähennä lainkaan, vaikka näitä lahjoja on ollut itse valitsemassa ja mukana ostamassa :)

Nisse perheeni on siis kasvanut yhdellä... viime vuonna joululahjaksi saadun tyttö tontun kaveriksi sain poika tontun. Hörökorvineen, ruipeloine vartaloineen... kaikkineen näissä tontuissa on vain jotain hurjan hellyttävää ja vastustamatonta :)
Sain myös kauan haaveilemiani Greengaten astioita. Latte mukeja meillä olikin ennestään kaksi kipaletta, mutta ne eivät koskaan ole soveltuneet oikein meikäläisen käteen...muki on valtava ja mun kädet pienet. Mutta nämä korvalliset ovat käytännölliset ja hurjan kauniit!
Mukit ja osa lautasista on ostettu Villa harmoniesta ja osa lautasista Stocmannilta.
Joulun aika tuntuu siis menevän vauhdilla. Jouluvalojen, ruuhkien ja kaiken sähläämisen keskellä, on hyvä muistaa mikä on tärkeintä ja merkittävintä. Mikä tekee sen hyvän olon :)
Ja se on RAKKAUS!
Kaiken tohotuksen keskellä rakkaus on kaikista suurin lahja, sitä ei voi ostaa rahalla, sitä ei voi kääriä paperiin. Vaikka naisena ajattelen, että on hurjan ihanaa ja suloista kun se rakkaus saa jonkin näkyvän muodon! Ja lahjapaperista paljastuu tällainen suloistakin suloisempi Muumi-muki.

Kiitos tästä :) olet RAKAS!
Pakkasen, lumen, tuulen ja loskan keskellä voi myös muistella ihanaa jäätelö kesää, vaikka sitten näin :)

Tekeillä...tästä on hyvä jatkaa :) osa 2)

Yhtenä päivänä katselin kangas palojani...että ompas näitä kertynyt melkoisesti...että mitäköhän näistä keksisi.

Tilkkutäkkiä ei ole koskaan tullut tehtyä, joten sitäpä sitten koittamaan :)

Ensikertalaisen tekeleeksi ihan passeli, vaikka keskeneräinen tekele siis... reunaan täytyis jotain kangasta keksiä ja vanua ostaa...joten niitä odotellessa (siihen kun voi vierähtää tovi) niin esittelen tämän hetkisen tilanteen :)

Kuvassa pilkistävät sydän verhot on jo useamman vuoden palvelleet itse ommellut ja yhä tykkään. Kärpässieni tyynyt ompelin viime jouluksi.
Tästä on hyvä jatkaa..saa nähdä valmistuuko jouluksi :)