Ruusu kuppeloita ja muita tavaroita

Vaki kirpparillani minut tunnetaan hyvin ja myös hurahdukseni ruusukuppeihin. Omistaja myhäilee ja tokaisee tutun lauseen "Jaahas rouva on taas löytänyt kahvikuppeja." Keräilynihän on sikäli omituista, että kahvinjuonti ei luonnistu, olipa kuppi kuinka ruusuinen tahansa :D mutta kun ovat niin ihania! Juomalaseja löysin tälläkertaa myöskin, olivatkin hauskan vanhanaikaisia. Tai ainakin minulla tuli näistä niin mummula mieleen.
Valkoisen kannun olen saanut nuorena tyttönä äidiltäni ja siinä kaikki villit niittykukat näyttävät kaikista kauneimmalta!

Lempikukkani on Pioni, harmillista että kovimmat rankkasateet alkavat aina silloin, kun pionit aloittavat upeimman kukintansa. Tänä kesänähän saatiin rakeitakin ja ihanat pionitkin saivat niistä osansa. Sisustusliikkeissä olen nähnyt ihania silkkisiä pioneita, jotka on istutettu ruukkuun. Vain niin kovin kalliita, vaikka kauniita. Ajattelinpa tehdä sellaisen itse...saa nähdä mitähän siitäkin tulee, mutta tässä teko-pionin oksa Tiimarista, josta myös puinen kehys.

Ihanat, valkoiset, nimikoidut tyynyliinat olen saanut äidiltäni ja ovat hänen tyttönä tekemiään kapioita.

Eräs ihana lapsuuden muistoni on mummolasta, Kiantajärven rannalta. Kesään kuului ehdottomasti sauna, jossa tuoksui ihanalle vanhalle saippualle. Järvi kimmelsi ja pukuhuoneen keltaisen verhon takana, pörräsi kärpäsiä ja paarmoja. Kärpästen pörräys on siis aivan ehdoton kesän merkki ja vaikka en todellakaan pidä niiden pörräilystä ruuassani tai öiseen aikaan naaman päällä hipsuttelusta, niin kärpästen surinaa on muulloin hauska kuunnella. Ja ehkä minun ei tarvitse niitä alkaa listimäänkään, sillä tämän kärpäslätkän nähdessään kaikki öttiäiset kuolevat varmaan nauruun. :D :D

Kärpäslätkä Tiimarista ja lasipurkit kirpputorilta. Tyynyn olen ostanut Tampereelta käsityö messuilta.

Terassin siniset, kulahtaneet tuolit uudistuivat valkoisella maalilla.

Kesä iltaisin terassilla on hauska istuksia tuolilla, kuunnella ja katsella pääskysten hurjaa syöksähteyä taivaalla (no nyt on kyllä ollut noita rastaita enimmäkseen) ja haaveilla erilaisesta terassista. Siinä lasiovet avautuisivat tuosta ikkunan kohdalta, olisi katos ja ristikko kaiteet, portaat laskeutuisivat edestä päin kukkapenkkien reunustamalle pihalle. Möhkälemäisen betonijärkäleen korvaisi puinen terassi. Sitten joskus haaveelle olemme jättäneet jo varauksen....emme vaihtaneet vanhaa ikkunaa muiden ikkunoiden mallisiksi (ikkuna remontin yhteydessä) ja oven maalauskaan ei ole edistynyt (vaikka tarvetta olisikin) ,sillä mitä turhaan maalaamaan ovea, jos se joskus poistetaan kokonaan...sitten joskus.

Kesä illassa tuoksuu ihanasti pihajasmike ja villiintyneiden omenapuiden alla, viinimarja pensaiden vieressä on pieni sininen tupa, jossa oma pitkätossumme pyöräyttää käden käänteessä herkkuja yksinkertaisista aineksista, kuten heinästä ja hiekasta. Sillä se on helppoa kun sen osaa :)