Känkkäränkkä päivä!

Kun olin pikku likka...siis tätä puoltatoista metriäkin vielä pienempi ja pippurisempi ;D niin joulun odotus oli ihanaa ja jännittävää aikaa. Omaa syntymäpäivää tuli odotettua innolla, sillä siitä aina tiesi, ettei sinne aattoon olisi enää hirmuisen pitkää aikaa. Lahjojen saaminen oli tietenkin kivaa (ja on edelleenkin) olipa päivä tai syy mikä tahansa.

Kerran sain Ruotsissa asuvalta tädiltäni erikoisen lahjan, joka kutkutti mielikuvitustani suunnattomasti. Sain kengän, siis sellaisen aika kamalan, myrkyn vihreän, nahkaisen, seinällä pidettävän kengän mallisen pussukan.

Kengässä oli oikeat kengän-nauhat nyörinä ja harkkosaksilla leikattu reunus. Kenkä oli kapeakärkinen ja korollinen...siis ihan oikea noita-akan kenkä :D :D

Kun ikää alkaa karttua, kaikki lapsuuden leikkikalut alkavat tuntua kallisarvoisilta! Myöskin tuo kamala kenkä alkoi pyöriä mielessäni, mutta etsinnöistä huolimatta en sitä löytänyt...vaikka vahva tunne onkin, että jossain siellä vanhempieni varastossa se on edelleenkin!

Vuosia sitten tuli ajatus, osaisinko tehdä tuon kengän sitten ihan itse. Piirsin kaavoja ja kokeilin erilaisa versioita. Pohdin ja tuumasin, kuinka saisin kengän ommeltua niin, että se olisi kestävä ja toimiva. Niin ja sen värinkin voisin sitten päättää itse :)
Kengistä tuli niin hauskat, etten minä niitä poista edes kesäksi, vaan killuvat seinällä omissa nauloissaan ympäri vuotisesti :)
Oma kenkä pussukkani on yllätys yllätys..sininen :D koska silloin se oli lemppari väri :D Kenkiä on seinällä pitkä rivi, seitsemän kipaletta kaikkiaan.

Joulunaikaan tulevat joulumyyjäiset ja kaikenlaiset hys hys jutut. Aina pitäisi keksiä jotain uutta ja olla omaperäinen. Niin...niitä kenkiä..niitäpä juuri.
Lehtihyllyn edessä minulle sitten iski Känkkäränkkä...teki mieli kuten lasten lempikirjan Eipäs- possu, alkaa polkemaan jalkaa ja hokemaan eikä, eikä, eikä....
Ihanan lehden ihana kenkä, erilainen, mutta yhtäläisyyksiäkin toki on. Minäkään en todellakaan ole omaa versiotani itse keksinyt, vain muistellut ja tehnyt omanlaisen. Ja nyt näitä kenkiä alkaa putkahdella sieltä sun täältä. Pussukka (Ideaparkissa) liikkeessä näin sulkakoristeisia pitkävartisia ja kippurakärkisiä kenkiä.
Ai miksikö iski Känkkäränkkä? Lehden mallithan on tietenkin mallisuojattuja, niitä et saa mennä turuilla ja toreilla kaupittelemaan. Omaa malliani tietenkin myyn, mutta kaikkihan tietenkin kysyvät, ai onko tämä siitä ihana lehdestä oleva malli? Argh!!! Ja sitten minä joudun selittämään juuri tämän sepustuksen, minkä tähänkin nyt kirjoitin :D :D :D Vaikka nythän voin sitten sanoa, lukekaa blogistani, siellä se on selitetty!!! :) ;D
Lähestyvä Halloween ja tämä kenkä episodi..hih..inspiroivat sitten minua. Noitamaista kenkää somistaa itseoikeutetusti oma kuva....siis, eikun, äh... siis Känkkäränkän kuva!
Ja kun Tilda tyylin ja Känkkäränkän yhdistää, sehän näyttää sitten tältä ;D
Vitsailinkin miehelleni, että tämähän voisi olla meille naisille oikein oivallinen ulko-oven somiste. Tietäisipähän mieskin sitten varoa, milloin on todellakin se Känkkäränkkä päivä. Mieheni tuumasi, että -" Niin meillähän se tarkoittaisi siis ympärivuotista somistetta!" :D :D :D Voi noita miehiä! ;)

Ollaan siis niin Känkkäränkkämäisiä kuin haluamme ja milloin haluamme..ja mistä syystä haluamme, sillä elämä ei ole silloin ainakaan yksitoikkoista tai tylsää!!! Minäkin suorastaan sain taas lisä kimmokkeen ompeloida kaikkea noitamaista! Tästä voit kurkata, mitä muuta seurasi! :D Karkkeja ja kepposia vaan kaikille!

Terkuin Känkkäränkkä, jota joskus Piipaksikin kutsutaan ;D