Tämä tuoli irtosi kirpparilta pari vuotta sitten parilla eurolla, halpa hinta selittyi sillä, että tuolissa ei voinut antaa kenenkään istua :D :D Tuolin istuimen alla oleva kehä oli nimittäin halki takaa ja varomaton istuja olisi voinut lentää pyrstölleen tuolineen päivineen.
Mieheni ei myöskään ymmärtänyt, että tuoli voisi vain olla koriste...niinpä, ihan kummallisia ovat nuo miehet!! ;D... perusteli näkemystään sillä, että hän, joka siihen istuu, ei voi tietää ettei juuri tämä tuoli ole istumista varten :) :) no ihan naurettava koko juttu, myönnetään.
Tuoli on sitten seilannut välillä kellariin ja välillä kellarista takaisin, mutta auringon taas alkaessa pilkottaa, minuun iski hirveä hiomisen tarve. Varokaa vain se on hyvin tarttuvaa lajia, silloin ei voi muuta kuin tarttua hiekkapaperiin tai hiomakoneeseen ja auringon paahtaessa naamaa pitää rynnätä pihalle hiomaan, hiomaan ja hiomaan. Tuolin korjauskin oli ihan helppo homma, erikeepperiä haljenneeseen rakoseen ja liimapuristimilla kiinni, siinä pari päivää kiristyksessä ja avot jopa kelpaa istuksia.
Tuoli on nyt löytänyt paikkansa jääkaapin vierestä, jossa perheen pienimmät voivat tarkkailla ohi huristelevia roska-autoja :D
Ai niin tuo kuvien pieni tuoli on ihan uusi kirppari löytö...niin niin mutta ihan pieni, eihän tätä lasketa :D ja tämän tuolin tuunaus onkin jo toinen juttu!
7 kommenttia:
Todella kaunis tuoli. Pääasia, että tämäkin tuolivanhus sai jatkaa elämäänsä. Oli se väri sitten mikä hyvänsä.
voi kuinka tuttua tuokin on! mulla on kellarissa yks tuoli, joka on vuodelta 1889 tai jotain eikä siinä todellakaan voi istua :). sitten on kanssa niitä "löytöjä" roskalavoilta ym, joita ei vaan voinut päästää tuhottavaksi..ja tuo hiominen ja maalaminen, tuttua puuhaa sekin!tuolisi on kyllä kaunis..
Ihana tuoli!
Kovin tuttua... nimittäin minäkin rakastan tuoleja. Kaikenlaisia tuoleja parillisia tai parittomia tai...
Oikeesti en tajua edes mitä noilla kaikilla teen. Mutta kuinka ollakkaan tänä iltanakin kotiutui yksi tuoli ostos tällä kerralla nojatuoli kylläkin
Niinpä, tuolit ovat ihania .) Meillä on ahdasta, mutta silti täällä on keittiön neljän tuolin lisäksi 4 valkoista pinnatuolia pojan perheeltä, kaksi mummun tuolia ja vielä kaksi "entisestä elämästä"-tuolia ( kaksi näistä tuoleista on äitini varastossa...) Ja kaksi jakkaraa vielä.... ilmankos on ahdasta..
Upeaksi olet saanut tuolin laitettua. Kyllä kelpaa tuolin keittiössä koreilla!
Kiitos kaikille kivoista kommenteista ja mahtavista tuoli tarinoista, niitä on ollut hauska lukea!! :)
Aikoinaan ajattelin, että minä laitan keittiööni eri pari tuolit ja ehkä siinä yksi syy, että tuoleja alkoi kertyä. Kun ostimme pari vuotta sitten uuden isomman ruokapöydän, ostimme myös siihen kuuluvat tuolit...nyt hiukan harmittaa olisi pitänyt pitää vain tuo alkuperäinen visio mielessä! Sillä....
Kellaristamme löytyy myös vanhan mäntyisen ruokapöytämme neljä tuolia, vanha lapsuuden koulutuolini, isäni tekemä kunnostusta vaativa tuoli, öh muutama kirpparilta ostettu tuoli ja talossa alunperin olleita tuoleja pari kipaletta , kellarissa on myös pari nojatuolia ja vanha räjähtänyt jousi nojatuoli, veljeni kouluaikoina tekemä jakkara. Ai niin ja saunanvintillä on talossa olleita ihme teatteri tuoleja, sellaisia joissa on numeroita selkänojissa, osa varmaan aika räjähtäneitäkin......
Ei hyvää päivää sentään, ihan hullua koko homma ja joku tuoli jäi kuitenkin laskuista :D :D :D
Sissus, sieltähän pukkaa tuotosta siihen tahtiin että juuri ja juuri ehtii blogiasi lukea kun jo tulee uusi pläjäys ;)
Tuoli on kyllä todella kaunis! Ihan siki hiomisen himo tännekin mutta eka pitäis saada tuo mansikkamaa tehtyä ja sata muuta hommaa. Kyselit sen Kontin sijaintia, Lielahdessa on yksi, siellä minä kävin.
Mimmarna onko kontti tämä entinen L.A kirppis?? Sen minä kyllä tiedän kun siellä Lielahdessa tuli asusteltua aiemmin ja kirppiksellä tuli käytyä harva se päivä!! :)
Todellakin nyt on kodin sisustus kärpänen tainnut puraista, tilaamani nukkekotikin on saanut olla laatikossaan iät ja ajat, no kaikki aikanaan :D
Lähetä kommentti