sunnuntai 15. elokuuta 2010

Ensiapua

Ensiapua voi tarvita moneen vaivaan. Minua on pidemmän aikaa vaivannut vieroitusoireet blogistanian ihanasta maailmasta. Pojan kovalevy hajosi, joten kukapas muukaan se lainasi konettaan lainaan kuin mamma ;D

Kun pääsee tietokoneelle pitkästä aikaa, niin sitten iskee ihan hirveä ähky, voi miten paljon lukemattomia kommentteja, posteja, viestejä, tekstejä. Sitä ideoiden määrää, kuvien ja tekstien kauneutta ja hauskuutta. IHAN MAHTAVAA!! Mutta apua, kun ei ennätä ja pysty kaikille kommentoimaan tai vastaamaan.
Kun tuntee eläneensä umpiossa ja mukavaa taas lukea mitä muut ovat löytäneet, tuunanneet ja tehneet ja toisaalta huomaa miten kivaa on ollut ilman konetta.

Minna kirjoitti hauskasti blogissaan, kaikesta turhasta tavarasta. Ihan huippu postaus ja sai minut taas ajattelemaan, miten ihmeessä sitä meillekin kaikkea kertyy. Tunnustan olevani malttamaton, en jaksa säästää siihen juuri haluamaani tai tarvitsemaani tavaraan, vaan ostan kaikkea turhaa sälää, joiden hinnalla olisin saanut ostettua sitten sen yhden kalliimman.


Kirpputorit ovat heikkouteni, muistuttavat liiaksi mummolan vinttiä, jonne kaikki tarpeeton tavara kuskattiin ja joka oli meille lapsille loputon aarreaitta. Minussa asuu edelleenkin lapsuuden Peppi Pitkätossu, joka on onnellinen jokaisesta nuuskijana tekemästään löydöstä... olkoonpa se sitten se rihmarulla tai kolhiintunut peltitölkki ilman pohjaa. Löytäminen on niin kivaa.


Omatuntoni kolkutusta helpottaa myöskin se että kuskasimme kesällä, kellaristamme monta kuormallista tarpeetonta tavaraa erilaisiin keräyspisteisiin ja kaatopaikalle.
Saran blogista sain idean esitellä lempi huonekaluni, yhdessä keittiönkaapin kanssa ne ovat ihanuuksia, jotka saavat minut aina hyrisemään tyytyväisyyttäni :) MINUN!
Tämä kaappi nielee sisäänsä kaikenlaista askartelutarviketta ja siinä yhdistyy kauneus ja käytännöllisyys. Kaappi on mielestäni oikea neiti!
Eliisan blogista sain hymy huulilla todeta, että lasten suusta ne parhaimmat kommentit kuuluvat.
Niimpä minäkin sain taas kuulla, kun poika kyseli pihtien perään ja minun kerrottua, niiden olevan neito-kaapissa. Poika vain tokaisi, että ai tarkoitatko sä tätä teini pissis kaappia!? ;D ;D ;D Heh!

Niimpä arjen pelastuksia on niin monenlaisia, mutta sitten kun oikeasti sattuu ja tapahtuu on hyvä että apu on lähellä, siitä syystä minä ompeloin tällaiset retki-malliset ensiapu-pakkaukset. Toisessa nyörikiinnitys, toisessa vetoketju.

4 kommenttia:

Hanna kirjoitti...

Ihana ensiapu-postaus! Lasten suusta tulee maailman parhaat jutut! Siirikin kyseli tässä taannoin, että "Äiti, missä nakit kasvaa?" (olisko HK:lla tai Saarioisilla?).

Tuo sun kaappi-neiti on ihana!

Eliisa kirjoitti...

Voi kun mukava postaus, Piipa. Tuo tavara - niinpä. Minussa on myös tuo Peppi sisällä - tykkään kaikesta tavarasta, mistä voi sitten joskus tehdä jotain ;) Nyt jo jotenkin havahduin, että hei, olen kohta 5-kymppinen nainen - mihin minä näitä kaikkea oikein kerään ja missä ajassa ne kaikki haaveeni oikein toteutan. Asuntokin on niin pieni, että maukkuhuone on enemmän varasto kuin makuuhuone.

Kaappisi on ihana! Oikea aarre. Ja nuo ensiapu-pussit suloiset. Tuollaisia terapeutisia" ompeluksia tosiaan!!

Piipa kirjoitti...

:D :D Hih, tosi hauska kysymys!!
Kun itselläkin olisi kyky kysellä ja ihmetellä asioita.

Itselle riittää että jotkin asiat toimivat, kuten vaikka ompelukone.

Mutta kuinka se toimii, sitäpä tuli mietittyä vasta sitten, kun viisivuotiaani sitä käsi poskella, tovin katseltuaan, kyseli.
Yhdesssä sitten tutkimme ja pohdiskelimme kuinka se toimii.

Minä luulin, että tutkinnan jälkeen asia jäisi siihen. Mutta lopuksi Poikani vielä totesi, että kellarissa on sellainen hikinen kone, jota polkiessa tulee hirveä hiki!
Kellarissamme on vanha jopo merkkinen kuntopyörä, mutta ehei poikani tarkoittikin vanhaa poljettavaa ompelukonetta :D :D ja kyllähän sillä varmaan hiki tuleekin... ei siis ihmekkään kun ne entisajan rouvat pysyivät niin sorja säärisinä. Ehkäpä minunkin täytyisi pistää vanha poljettava kuntoon ja yhdistää näin huvi ja hyöty tällä kyseisellö hikikoneella ;D

Ulla-Kristiina kirjoitti...

Olipa kiva postaus!
Kaunis kaappi sinulla on.

Se on tuo tavaran haaliminen niin ihanaa. Huonona puolena tietenkin se, että joka nurkka pullottaa kamaa.
Mutta kun kirpparit ovat niin ihania.

Aurinkoisia päiviä sinulle!