sunnuntai 31. tammikuuta 2010

Verhoiltua

Joidenkin asioiden loppuunsaattaminen kestää ikuisuuden... tavarat pyörivät, pölyyntyvät ja ajelehtivat. Asioiden pitkittymistä voi tietenkin selitellä... ensin puuttui sopiva maali sitten puuttui vanulevyä, niin ja sopivaa kangastakaan ei meinannut löytyä millään. Sitten lopuksi viimeaikoina käytetyin selitykseni, ajanpuute. Mistä löytää aikaa maalailuun, kankaiden leikkailuun ja niiden paikalleen nitomiseen.....

No joo tunnustettavahan se oli, että iski taas se lapamato, sohvaperunuus, lorvikatari = laiskuus. Kun vain sain aikaiseksi aloittaa, kaikki sujui ihan suit sait sukkelaan. Maksimissaan taisi 10 minuuttia mennä.
Ja tulipahan taas hyvä mieli, kun sain jotain aikaiseksi. Tämä jakkara pitää paikkaansa kampauspöytäni alla.
Tässä jakkara lähtötilanteessa. Jakkaran ostin kesällä kirpputorilla, metalliosat maalasin valkoisemmiksi, vaahtomuovin päälle laitoin kerroksen vanulevyä ja uuden kankaan ostin Eurokankaan palalaarista.

8 kommenttia:

Ulla-Kristiina kirjoitti...

Hieno tuli, kertalaakista raikastui ilme!

MaMMeli kirjoitti...

Voi, ihan kuin eri jakkara niin romanttinen:)

HoO kirjoitti...

IHANA <3

Eliisa kirjoitti...

Kaunis!!! Niin raikas!

Marika kirjoitti...

Ihanan romanttinen!

Piipa kirjoitti...

Kiitos teille ystäväiset, kommenteistanne!! :) Piristi niin mieltä :)

sanna kirjoitti...

Voih. Ihana jakkara. Kelpaisi minullekkin :)
Haaveilen joskus saavani vanhanaikaisen kampauspöydän ja ihan jakkaran makuuhuoneeseen.

Sinihilkka kirjoitti...

Kuinka romanttinen! Voi kun minäkin löytäisin jotain tuollaista kirpparilta joskus :) Vaikka totuus lienee, etten opiskelijana kehtaisi siitä maksaa, en sitä voisi kotiin mitenkään kuljettaa, enkä osaisi sitä parannella tuon taivallista. Kiitos siis sinulle, kun annat muille haaveita!