Ehei, ei otsikko ollut yhtään harhaanjohtava! Katsokaa nyt vaikka, tässä hän on!Ihana kappi, ihan täydellinen, pitsisormikkaisiin verhoutunut,pikkurilli ojossa kulkeva neiti. Tämä kaappi "neiti" on minun syntymäpäivälahjani mieheltäni. Hyvissä ajoin etukäteen, ettei tule sanomista ;D ;D
Tämä hepsankeikka sattui kävelemään vastaan kirpputorilta. Kaapille en tehnyt mitään muuta kuin pesin kunnolla...karhunkielellä kylläkin, niin ja tuon lasiovien läpi paistavan hyllyn päädyn maalasin kerman sävyllä, vihreä loisti niin hassusti läpi.
Tällaisia aarteita neiti sitten pitää sisällänsä, eli vihdoista viimein sain askartelu tarvikkeille sopivan kaapin! Täydellistä..niin hehkutan hehkutan, on vain niin ihana lahja! :)
Seinälle kaapin viereen olen rakennellut valokuva kollaasia. Eli erilaisia valkoisen sävyisiä kehyksiä sekalaisesti sommiteltuna. Vanhoihin ja miksei uusiinkin kehyksiin, saa hauskasti ilmettä, vaikka napeilla ja pitseillä. Kehyksiä on todella hauska tehdä.
Joulukin on kohta ovella! Ihanaa! Joulu friikkinä valmistelut alkavat aina hyvissä ajoin... Tammikuussa, no ei se nyt kovin kaukana ollut totuudesta..hih! ;DOlisikin ihanaa, jos tuo piano olisi sellainen vanhahtava valkoinen tai tummaa puuta, jossa on sivuissa ne kynttilän pidikkeet. Mutta se joka soittaa, saa määrätä, eli musta ja kiiltävä vanhimman pojan mielen mukaisesti :) Jouluisen sommitelman pianon päälle, olen tehnyt kiiltokuvilla, pitseillä, joulupalloilla, kuusenkoristeilla ja kynttilöillä. Itse tekemäni ryijykin sai kiiltokuva somisteita.
Sisustuslehdet ovat täynnänsä mitä ihastuttavampia ideoita. Läkkipeltisiä numeroita en ole onnistunut löytämään, mutta saman asian saavat ajaa Tiimarin puiset.Numerot olen kiinnittänyt ohuella metallilangalla kiinni kynttilöihin. Kakkuvuoka on vanha ja ihanasti ruostunut, sillä joka vuotinen merisuola kylpy ruostuttaa. Kynttilät ovat siis merisuolassa pystyssä, tuossa vuokassa.
Ai niin ja olkaa varovaisia niiden kynttilöiden kanssa, varsinkin jos kynttilässä on jotain koristeita . Tuli on hyvä renki, mutta huono isäntä sanoi aina mummo, pidetään se mielessä. Hauskaa joulun odotusta kaikille, ei oteta sressiä......IIK mulla on kaikki joulukortit vielä tekemättä, apua! ;D ;D :D
6 kommenttia:
Oijoi, mitä aarteita ja ihanuuksia olet löytänyt ja väsännyt! Tosi upea kaappi, joka varmaan imee sisuksiinsa kiitettävän määrän askartelutarvikkeita ;)
Kaunis kaappi tosiaankin, en yhtään ihmettele, vaikka on sydämen vienyt!
Myös muut kuvasi ovat kauniita, katselin niitä kauan.
Lämpimät kiitokset kommenteistanne! :)
Kyllä rakkautta on edelleenkin ilmassa ja olohuoneessa istuskellessa katse hakeutuu aina kaappia ihailemaan :)
Hassua miten jotkut huonekalut, tuntuvat kuin kuuluvan tänne kotiimme. Kun kävimme ensimmäisen kerran talossa esittelyssä, talossa oli jonkin verran ihan alusta saakka olleita kalusteita, jotka edellinen asukas otti tietenkin mukaansa. Porin Matit ja Maijatkin vei..yhden puulieden jätti, kun ei jaksanut sitä kantaa mukanansa :D :D uskomatonta, mutta totta.
Halkokasan alta olemme löytäneet pari kalustetta ja yläkerrassa oli pari nojatuolia, vanhojen mattojen alla, perunalaareissa lasisia keittiötölkkejä, mutta muuten vain silkkaa romua.
Kirpputoreilla käydessä, sitten joskus tekee löytöjä, jotka sopivat tyyliin ja kukkaroon ja kuin kuuluisivat tänne ja solahtavat sopuisasti omille paikoilleen. :)
Todella kaunis kaappi!
Tuosta karhunkielellä hinkkauksesta sainkin ajatuksen yhteen kaappiin, olis sellainen yläkerran kylppärissä odottamassa uutta ilmettä ja sijoitusta.
Ihania kuvia sinun kodistasi - ja tosi kivoja kehyksiä + muita juttuja. Että teillä tosiaan tavarat pysyy paikallaan -koskahan meillä...? Nyt olis katonrajakaapeille kysyntää :)
Kiitos kommentistasi Mimmarna! :)
Kyllä tämä on hiukan ihmeellistä, että keittiön pöydälläkin oleva kynttilä asetelma on saanut olla rauhassa. Viime joulunahan ei tarvinnut haaveillakaan minkäänlaisista asetelmista. Joulukuusikin oli rautalangalla kiinni katossa ja siltikin pikkuiset saivat sen kaadettua :D :D :D
Suurin osahan meilläkin asetelmista ja tavaroista on tosiaankin siellä kaappien päällä, josta niitä ei yletä ihailemaan itsekään. Ajan kuluessa saa laittaa enemmän tavaroita esille...niin ja sitten alkaa surkuttelu, kun lapset ovat jo niin isoja ;D
Tulin tänne monen blogin kautta, alunperin kai liikkeelle lähdin Mitatekis-blogista. En kehtaa häippästä kommenttia jättämättä. Aivan ihana kaappi, ja kaikkea muutakin ihanaa täältä blogista löytyy!
Lähetä kommentti