
Kerran sain Ruotsissa asuvalta tädiltäni erikoisen lahjan, joka kutkutti mielikuvitustani suunnattomasti. Sain kengän, siis sellaisen aika kamalan, myrkyn vihreän, nahkaisen, seinällä pidettävän kengän mallisen pussukan.
Kengässä oli oikeat kengän-nauhat nyörinä ja harkkosaksilla leikattu reunus. Kenkä oli kapeakärkinen ja korollinen...siis ihan oikea noita-akan kenkä :D :D
Kun ikää alkaa karttua, kaikki lapsuuden leikkikalut alkavat tuntua kallisarvoisilta! Myöskin tuo kamala kenkä alkoi pyöriä mielessäni, mutta etsinnöistä huolimatta en sitä löytänyt...vaikka vahva tunne onkin, että jossain siellä vanhempieni varastossa se on edelleenkin!
Vuosia sitten tuli ajatus, osaisinko tehdä tuon kengän sitten ihan itse. Piirsin kaavoja ja kokeilin erilaisa versioita. Pohdin ja tuumasin, kuinka saisin kengän ommeltua niin, että se olisi kestävä ja toimiva. Niin ja sen värinkin voisin sitten päättää itse :)
Kengistä tuli niin hauskat, etten minä niitä poista edes kesäksi, vaan killuvat seinällä omissa nauloissaan ympäri vuotisesti :)

Joulunaikaan tulevat joulumyyjäiset ja kaikenlaiset hys hys jutut. Aina pitäisi keksiä jotain uutta ja olla omaperäinen. Niin...niitä kenkiä..niitäpä juuri.
Lehtihyllyn edessä minulle sitten iski Känkkäränkkä...teki mieli kuten lasten lempikirjan Eipäs- possu, alkaa polkemaan jalkaa ja hokemaan eikä, eikä, eikä....

Ai miksikö iski Känkkäränkkä? Lehden mallithan on tietenkin mallisuojattuja, niitä et saa mennä turuilla ja toreilla kaupittelemaan. Omaa malliani tietenkin myyn, mutta kaikkihan tietenkin kysyvät, ai onko tämä siitä ihana lehdestä oleva malli? Argh!!! Ja sitten minä joudun selittämään juuri tämän sepustuksen, minkä tähänkin nyt kirjoitin :D :D :D Vaikka nythän voin sitten sanoa, lukekaa blogistani, siellä se on selitetty!!! :) ;D



Ollaan siis niin Känkkäränkkämäisiä kuin haluamme ja milloin haluamme..ja mistä syystä haluamme, sillä elämä ei ole silloin ainakaan yksitoikkoista tai tylsää!!! Minäkin suorastaan sain taas lisä kimmokkeen ompeloida kaikkea noitamaista! Tästä voit kurkata, mitä muuta seurasi! :D Karkkeja ja kepposia vaan kaikille!
Terkuin Känkkäränkkä, jota joskus Piipaksikin kutsutaan ;D
11 kommenttia:
Kertakaikkiaan ihania kenkiä. Tuo musta on täydellinen!! Mielestäni tuo sun mallisi on paljon parempi kuin tuon lehden. Sydän siipinen on myös tosi ihana. - Ja se pikkuinen nukkekotikenkä myös.
Kiva tarina kengälläsi ja minäkin pidin siitä mustasta kengästä.
Kauniita ompeluksia.
No kyllä ihan varmasti "ottaa pattiin" (A. Kallialan sanoja lainatakseni;))!!!
Mutta munkin mielestä tuo sun malli on parempi. Ja Känkkäräkkä-kenkä & -sydän ovat ihan täydelliset!
Kiitos kivoista kommenteistanne! :)
Polkupyörä on jo keksitty, ei tässä siitä ole kyse, iskipähän vain hiukan Känkkäränkkä. ;D Useinhan käsityö messuillakin huomaa, että monessa pöydässä on samantapaisia tuotteita myynnissä. Jos joku asia on pinnalla, sitä ideaa käytetään ja usein vain sattuu käymään niin, että yhtäaikaa on saman asian kanssa pohdiskeltu. Ja pattiin varmasti ottaa silloinkin ;D
Känkkäränkämalliston kenkä on mielestäni kyllä selvästi erinäköinen ja kauniimpi kyllä, oikein tyylikäs! Känkkäränkkäsydän lepakkosiivin on tyrmistyttävä näky, tarvitsisin hedottomasti tuollaisen itselleeni, vaikka aniharvoin olen känkkis julkisesti, sisäisesti sitäkin useammin... Aivan upea juttu! :O) Olet ihan mielettömän taitava ja nämä tarinat ovat myös parasta! :O)
Kaikkea mukavaa löytyy taas sivuiltasi. Haeppa siis sinulle kuuluva palkinto blogistani. :)
Ihania kenkiä!
Ja nuo sinun tarinasi ovat myös niin mukavaa luettavaa. Muistan vieläkin sen juttusi siitä kuinka kerroit miehellesi viettäneen päivän tehden pannumyssylle vaihtovaatteita :) Nauroin oikein ääneen. Minäkin tarvitsisin tuollaisen känkkäränkkäkoristeen, sen saisi kyllä naulata ihan pysyvästi paikalleen tässä huushollissa.
siis ihania .. mie hymyhuulilla nuit kattelin :)
Voi että! ja miten saatkin noin paljon aikaan!! Minä vaan haaveilen ja kuvittelen tekeväni , *hihittelee*
Miten olenkin niin hukkunut täältä blogimaailmasta viime aikoina??? omituista... Parannan tapani!
Aivan ihania ompeluksia sinulla :)) Varsinkin tuo Känkkäränkkä-sydän kyllä passaisi meille aivan mainiosti-- niin äidille kuin tyttärellekkin tarpeen vaatiessa ;)
Hei! Ihania kenkiä.. ja joskus 70-luvun alussa minäkin olen sellaisen seinäkengän lahjaksi saanut. Muistaakseni pidin siinä harjoja ja kampoja..
Lähetä kommentti